Radiojärjestelmätuotteen uudistus ketterillä menetelmillä

Jutel on yksi maailman kokeneimmista media- ja radioautomaatioratkaisujen toimittajista. Se on asiantuntijatalo, joka on erikoistunut radion digitalisaatioon ja radiolähetysten suunnittelun, mediasisällön hallinnan ja julkaisun innovatiivisiin ratkaisuihin eri jakelukanavissa. Jutel palvelee maailman johtavia mediatoimijoita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-idässä, Afrikassa ja Australiassa.

Vanhassa vara parantaa.

Kuten muutkin teknologiaratkaisut, myös media- ja radioautomaatiot ovat kehittyneet viime vuosina jättiharppauksia eteenpäin. Esimerkiksi äänenkäsittely pilvessä reaaliajassa oli vain kuusi vuotta sitten vielä utopiaa.

Jutel on aina ollut yksi radiojärjestelmien edelläkävijöistä. Sen suosituin tuote RadioMan on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1992. Noin viisi vuotta sitten Jutel käynnisti suositun radiojärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistuksen. Loppukäyttäjät kokivat järjestelmän käyttöliittymän monimutkaisena. Lisäksi Client Server -arkkitehtuuri oli raskas: uusien ominaisuuksien tai asetusten päivitys asiakkaiden ympäristöön oli aikaa vievää ja työlästä.

”Uudistuksessa oli kyse asiakkaan ymmärtämisestä. Isoilla asiakkaillamme on heidän työasemillaan jopa kymmeniä eri järjestelmiä, ja työasemia voi olla tuhansia. Mitä enemmän asiakkaillamme on erilaisia työasemakohtaisia asennuksia, sen vaikeampaa niiden ylläpitäminen on.”

Jorma Kivelä, CTO

Tarina pähkinänkuoressa:

Jutelin suosittu radiojärjestelmä perustui kolmitasoiseen Client Server -arkkitehtuuriin. Työasemapäivitysten jakeluversioiden hallinta oli raskasta sekä loppuasiakkaiden tietohallinnolle että Jutelin kehitys- ja ylläpitotiimeille.
Radiojärjestelmä päätettiin uudistaa kokonaisvaltaisesti niin, että siitä tulisi selainpohjainen. Samalla järjestelmän liitynnät olisivat REST-arkkitehtuuria. Käyttöliittymä ja logiikka haluttiin uudistaa niin, että olemassa oleva data ja tietomallit säilyvät.
Jutel valitsi Codematen toteutuskumppaniksi osoittamaan tietä uuden sukupolven teknologioihin siirtymisessä.
Codemate teki myös analyysin ja tiekartan Jutelin mahdollisuuksista viedä kokonaisarkkitehtuuri pilveen.
Uudistuksessa edettiin tehokkaasti ketterän kehittämisen mallin ansiosta. Codemate toi Jutelin kehitystiimiin ketterän kehityksen parhaat käytänteet.

Jutelin järjestelmien uudistaminen hallitusti.

Työasemakohtaiset asennukset hankaloittivat radiojärjestelmän versiohallintaa. Samassa ympäristössä toimii useita toisiinsa liitettyjä järjestelmiä, joiden päivitysten synkronointi rasitti sekä loppukäyttäjiä että Jutelin tukea ja ylläpitoa.

Suunnittelupöydälle alkoi hahmottumaan kuva kokonaisvaltaisesta uudistuksesta:

Radiojärjestelmästä haluttiin selainkäyttöinen REST-rajapinnoilla. Se helpottaisi loppukäyttäjän arkea, asiakkaiden tietohallintoa ja Jutelin ylläpitotiimiä.
Järjestelmää pitäisi voida käyttää sekä in-house-, että pilviasennuksissa – siirtymässä on voitava edetä asiakkaan tahdissa.
Äänenkäsittely haluttiin nostaa uudelle tasolle: äänipiuhoista ja työasemissa olevista äänikorteista haluttiin eroon.
Käyttöliittymää haluttiin selkeyttää ja parantaa loppukäyttäjäpalautteen pohjalta.

Jutelin CTO ja hallituksen puheenjohtaja, Jorma Kivelä kertoo, että kokonaan uuden radiojärjestelmän suunnittelussa huomioitiin myös jo olemassaolevat järjestelmät. “Päätimme ja totesimme jo varhaisessa vaiheessa, että tietomalli järjestelmämme taustalla oli hyvä. Halusimme edetä sen pohjalta”.

Radiojärjestelmän käyttöliittymän ja logiikan uudistaminen puuttumatta dataan ja tietomalliin mahdollisti asiakaslähtöisen kehittämisen. Sen ansiosta

samaa tietokantaa ja dataa voidaan käyttää samaan aikaan sekä vanhalla että uudella järjestelmällä.
asiakkaille on voitu tuoda uusia ominaisuuksia ja ratkaisuja ilman, että uuden järjestelmän olisi pitänyt tulla kerralla valmiiksi.
yliheittovaihe on helpottunut, sillä asteittainen siirtyminen on ollut mahdollinen vanhan järjestelmän rinnalla.
asiakkaat ovat voineet ajaa aikaisemmalla työkalulla suunniteltuja lähetyksiä uudella järjestelmällä – ei tuplatyötä asiakkaalle.

Jutel kääntyi Codematen puoleen ja konsultoi sen asiantuntijoita eri työkaluvaihtoehdoista. Myöhemmin Jutel käytti Codematen asiantuntijoita apuna myös käyttöliittymäsuunnittelussa, ohjelmiston arkkitehtuurissa sekä käytännön toteutuksessa.

Asiakkaiden odotukset ja äänenkäsittely piti radiojärjestelmän aluksi poissa pilvestä.

Kun ensimmäiset uuden sukupolven toteutukset olivat valmiit, Jutel pääsi asentamaan asiakasympäristöihin ensimmäiset versiot. Teknologia oli kuitenkin taas mennyt eteenpäin.

“Halusimme selvittää miten uusi järjestelmämme kokonaisuudessaan integroituisi pilvimaailmaan”, Jutelin COO Olli-Pekka Lukkarinen avaa.

Codematen asiantuntijat lähtivät selvittämään

kuinka Jutelin uusi järjestelmä voisi asettautua pilveen,
mitä kokonaan pilveen siirtyminen käytännössä tarkoittaisi,
ja olisiko siitä toivotunlaista hyötyä Jutelille.

Samaan aikaan Jutel kehitti sisäisesti IP-pohjaista digitaalista äänenkäsittelyä ja –siirtoa niin, että se voitaisiin toteuttaa myös pilviympäristössä.

Lukkarinen piti analyysia arvokkaana. Codematen asiantuntijat rakensivat analyysin pohjalta myös roadmapin järjestelmän jatkokehityksestä. Jutel on myöhemmin ottanut valituin osin ratkaisuja käyttöön.

Jutel ei kuitenkaan ole toistaiseksi pakottanut asiakkaita kokonaisvaltaiseen pilvisiirtymään. Tässäkin kuunneltiin asiakkaita. Kivelä huomauttaa, etteivät asiakkaat halunneet puhua pilvestä vielä mitään silloin, kun analyysi muutamia vuosia sitten tehtiin.

Viimeisen parin vuoden aikana suunta on kuitenkin taas muuttunut. Erilaisten dedikoitujen pilvialustojen ja hybridiratkaisujen parempi saatavuus on poistanut organisaatioilta syitä olla käyttämättä pilvipohjaisia järjestelmiä. Codematen tekemä tiekartta on entistäkin relevantimpi.

Codemate toi kehitysvaiheeseen osaajien lisäksi ketterän kehittämisen mallin.

“Meillä ei ollut kaikkea tarvittavaa teknologiaosaamista talon sisällä ja emme halunneet tehdä kaikkia virheitä ensin itse”, Kivelä toteaa ja kertoo, että asiantuntijatiimin tuominen Jutelin sisäisen kehitystiimin avuksi oli selkeä valinta.

Asiantuntijat toivat mukanaan myös ketterän kehittämisen parhaimmat käytänteet ja raamit. Niistä oli merkittävää hyötyä Jutelin kehitystiimin johtamiseen ja arkeen. Aikaisemmin kehitystyössä yritettiin syödä liian suuria paloja kerralla. Scope creepiä syntyi ja tuotekehitys priorisoi työjonoa itse suurelta backlogilta. Työmääräarvioissa ei oltu huomioitu kaikkia julkaisuvaiheen tehtäviä.

Nämä kaikki ovat varsin tyypillisiä tuotekehityksen arjen haasteita. Codematen asiantuntijat osasivat auttaa Jutelin tiimiä omaksumaan parhaat käytänteet kehitystiimin arkeen:

Tuotekehitys ei enää priorisoi asiakastarpeita, vaan tuotehallinto vastaa ominaisuuksien muotoilusta ja työn priorisoinnista yhdessä priorisointityöryhmän kanssa.
Priorisointityöryhmä hyödyntää suuren kuvan roadmapia suunnittelun ja johtamisen apuna, jolloin kokonaisuutta, liiketoiminnan tarpeita ja etenemistä on helpompi seurata.
Tuotehallinto muotoilee tarkkaan halutut ominaisuudet tuotekehitystiimille.
Aluksi seuranta oli tiiviimpää, mutta nyt parhaiden käytänteiden jalkauduttua arkeen, sprintin pituus on kaksi viikkoa.
Käynnissä oleviin sprintteihin ei enää tehdä muutoksia (scope creep) ja työmääräarviot ovat realistiset.
Käyttökokemukseen panostetaan enemmän ja designiin varataan aikaa ennen toteutusvaihetta.

Kokonaisvaltaista uudistusta edistettiin rinnakkain olemassa olevan tuotteen ylläpidon ja jatkokehityksen kanssa. Ilman hyviä priorisointikäytänteitä uudistuksen aikataulut olisivat saattaneet venyä kohtuuttomasti tai tärkeät asiakastyöt jäädä jalkoihin.

Luonnollisesti vaikeitakin priorisointeja mahtui mukaan projektiin, mutta selkeät raamit ja suunnitelma helpottivat tuotehallinnon työtä.