Kuinka saada käyttäjälähtöisyys osaksi mobiilikehityksen arkea?

Käyttäjien kasvaneet odotukset ja vaatimukset vaikuttavat varmasti sinunkin työhösi. Olet takuulla huomannut, että sovellusten käyttäjät sietävät epätäydellisyyttä aina vain vähemmän ja erinomaisen käyttökokemuksen rima nousee päivä päivältä korkeammaksi.

Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen on tietenkin se paras lääke erinomaisen mobiilisovelluksen kehittämiseen ja ylläpitoon. Käyttäjälähtöisyyden saaminen osaksi kehitystiimin arkea voi kuitenkin olla vaikeaa. Tässä blogiartikkelissa designin ja teknologian asiantuntijamme auttavat sinua jakamalla omat vinkkinsä.

Ei mobiilisovellusta ilman tarvekartoitusta.

Tiedät todennäköisesti jo, mitä liiketoiminta odottaa mobiilisovellukselta. Kenties uutta asiointikanavaa tai markkinapaikkaa, ja sitä kautta liiketoiminnan kasvua tai kustannussäästöjä. Mutta mitkä ovat käyttäjän todelliset tavoitteet, haasteet, ja mahdollisuudet palvella häntä henkilökohtaisesti?

Vastaukset selviävät käyttäjätutkimuksella. Käyttäjätutkimuksessa haastatellaan toivottua kohderyhmää ja selvitetään miten he ratkovat haasteita valitussa teemassa. Se opettaa, mikä on käyttäjälle kaikkein tärkeintä. Käyttäjän arjen syvällinen ymmärtäminen poikii usein myös uusia ideoita. Ehkäpä löydät sen tärkeimmän oivalluksen, jonka avulla palvelusi erottautuu kaikista muista?

Suosittelemme käyttämään aina tällaiseen tutkimukseen ammattilaista, jotta kerätty data on luotettavaa ja puolueetonta.  Eri tutkimusmenetelmiä hyödyntämällä saadaan luotettavin vastaus. Tässä muutama esimerkki:

• Ryhmähaastattelu sopii parhaiten tilanteeseen jossa halutaan selventää kohderyhmän asenteita, tunteita, ajatuksia ja kokemuksia jostain teemasta. Tämän avulla saadaan näkyvyys loppukäyttäjien valmiuksiin ottaa vastaan täysin uusia palveluita.
• One-to-one -haastattelu palvelee parhaiten silloin, kun halutaan tietää miten käyttäjä toimii arkisissa tilanteissa. Mobiilisovellus kulkee käyttäjän taskussa nykyisin kaikkialle. Siksi mobiilikontekstissa on tärkeää huomioida tarpeen lisäksi se, missä sovellusta käytetään: kiireessä toimistolla, metsätyökoneen ratissa tai rakennustyömaalla isot rukkaset kädessä.
• Käyttäjän kirjoittama päiväkirja puolestaan auttaa ymmärtämään paremmin käyttäytymistä, päivän kulkua, eri tilanteita ja prosesseja käyttäjän näkökulmasta. Päiväkirjan avulla saat hyvän käsityksen käyttäjän ympärillä olevista asioista, jotka vaikuttavat esimerkiksi palvelun tarpeen syntymiseen.

Suosittelemme yhdistämään laadullista ja määrällistä dataa tutkimuksessa. Tärkeintä on olla avoin kaikille vastauksille ja lopputulemille, eikä tehdä hätiköityjä johtopäätelmiä.

Testaa ja validoi ennen kuin toteutat.

Käyttäjätutkimuksen lopputulema on yhtä merkityksellinen, oli käyttäjäpalaute sitten kehitettävän mobiilisovelluksen tai sen uuden ominaisuuden puolella tai sitä vastaan. Toisinaan tutkimusvaiheessa koko ideasta joudutaankin luopumaan ja palaamaan takaisin lähtöruutuun. Joskus tutkimus kannattaa toistaa myöhemmin uudelleen ja selvittää, olisiko idea ottanut sittemmin tuulta alleen olosuhteiden muututtua.

Saatat nyt pohtia: Viekö tämä valtavasti aikaa ja rahaa? Tarkoituksenmukainen ja luotettava tutkimus voidaan nykyisin toteuttaa myös varsin kevyin järjestelyin. Suosittelemme panostamaan käyttäjälähtöisyyteen jo tässä vaiheessa, sillä se on pitkällä aikavälillä kaikkein kustannustehokkain tapa varmistaa, että olet ratkomassa aidosti merkityksellistä ongelmaa käyttäjää auttavalla tavalla. Käyttäjätutkimuksen ja tarvekartoituksen avulla voit muuttaa palvelusi suuntaa nopeasti ja säästyä sellaisten ominaisuuksien työstämiseltä, joille käyttäjät eivät näe arvoa.

Kehitysvaiheen priorisointi helpottuu, kun tiedät mitä käyttäjät arvostavat eniten.

Tyypillinen virhe ketterän tuotekehitysprojektin aikana on ahtaa liian paljon uusia tehtäviä kerralla toteutettavaksi. Priorisointi on ainoa tapa välttää liian täyteen ahdetut sprintit. Usein edetään innokkaasti kohti lopullisia tavoitteita ja näin saatetaan päätyä tekemään vääriä valintoja tai liian isoja kompromisseja. Hyödynnättehän käyttäjätutkimusta myös priorisoinnin apuna?

Roadmapilla kannattaakin muistaa palvelun käyttäjäkunnan monipuolisuus. Pohdi ennen uuden ominaisuuden lisäämistä ovatko kaikki käyttäjät valmiita ottamaan sen vastaan.

Sekä uuden rakentamisessa että vanhan kehittämisessä on tärkeää keskittyä loppukäyttäjille eniten arvoa tuottavien ominaisuuksien hiomiseen täydelliseksi. Panosta käyttäjälähtöisen ajatusmallin ja kulttuurin rakentamiseen koko kehitystiimiä ajatellen, jotta kaikki priorisoivat työtään samoista lähtökohdista ja jakavat yhteiset tavoitteet.

Vinkit tuoteomistajalle ja muille palvelua suunnitteleville:

• Palvelun perustoiminnallisuuksien toimivuus on priorisoitava ensin.
• Keskity sitten kokonaisten polkujen toteuttaminen siten, että käyttäjä ei joudu siirtymään toiseen verkkopalveluun viimeistelläkseen halutun toiminnon.
• Panosta mieluummin tarkkaan valittujen ominaisuuksien erinomaiseen toimivuuteen, kuin jatkuvasti uusien lisäämiseen. Tämä tulee helpottamaan myös palvelun ylläpitoa ja madaltamaan ylläpitokustannuksia.
• Myös teknologiaratkaisut voivat olla käyttäjälähtöisiä. Kokonaisvaltaista käyttökokemusta häiritsee esimerkiksi se, että sovellus on eri laitteilla eri näköinen. Käyttäjät eivät siedä esimerkiksi pitkiä latausaikoja tai virheitä.

Kokemuksemme mukaan asiakkaat ovat usein tyytyväisempiä silloin kun tehdään vähemmän mutta paremmin, kuin mahdollisimman paljon, mutta löysemmin laatukriteerein. Joudut varmasti lyömään takaisin monta “tämä ominaisuus olisi kiva ja tärkeä” -palloa, mutta takaamme, että lopputulos on parempi, hallittavampi ja tarjoaa käyttäjälleen sujuvamman kokemuksen. Hankkeen riskien hallinnan kannalta on hyödyllistä aloittaa pienemmästä ja ottaa selvää miten avainasiat palvelussa toimivat käyttäjien kannalta.

Nyt kun pääsit vauhtiin, onkin jo aika palata takaisin.

Mikään ei ole yhtä varmaa kuin muutos ja sen takia mobiilikehitystäkin tulisi tehdä jatkuvan kehittämisen mallin (ymmärrä, määrittele, suunnittele, toteuta, testaa) periaatteiden mukaan. Siksi jokaisen julkaisun jälkeen on tärkeää palata alkuun ja design- eli suunnitteluvaiheeseen. Työtä voisi kuvata esimerkiksi näin:

Jos olet suunnittelemassa ja toteuttamassa kokonaan uutta mobiilisovellusta, suosittelemme hyödyntämään käyttäjätestausta ennen ensimmäisen virallisen version julkistusta. Samat periaatteet kuitenkin tukevat myös ensimmäisen julkaisun jälkeistä kehittämistä. Loppukäyttäjäpalaute on paras tapa ymmärtää, mihin käyttäjät odottavat sinun kiinnittävän huomiota seuraavaksi. Tuplatimantti on lienee käytetyin esitystapa tämän kuvaamiseen:

Sovelluksessa ja sovelluskaupoissa keräämäsi palautteen lisäksi lisäksi suosittelemme laittamaan mobiilisovelluksen analytiikan kuntoon. Data paljastaa uusia kehitysmahdollisuuksia ja -tarpeita, jopa sellaisia, joita loppukäyttäjät eivät osaa sanallistaa tai joita he eivät itse huomaa tekevänsä.

Pääset kärryille virhetilanteista ja sovelluksen toimimattomuuksista eri laitteilla ja tilanteista (crash reports), jotta voit korjata ne. Liian usein yrityksissä keskitytään verkkopalveluiden analytiikan kehittämiseen loputtomalla mielenkiinnolla, mutta mobiilisovellukset jätetään jostain syystä huomiotta. Jos tunsit piston sydämessäsi, tutustu esimerkiksi näihin analytiikkaratkaisuihin:

• Firebase Crashlytics ja Sentry tarjoavat hyvät virheraportit.
• Appcenter sopii virheraportointiin erityisesti testiympäristössä, mutta toimii myös analytiikkatyökaluna.
• Sovelluskaupat tarjoavat myös melko hyvät virheraportit ja perustason analytiikkaa latauksista ja käytöstä.
• Google Analytics tarjoaa joitakin raportointimahdollisuuksia mobiilisovelluksiin, mutta emme suosittele sitä ensisijaisesti.

Etsitkö sparrauskumppania käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja kehittämiseen?

Toisinaan ajatusta kirkastaa kaikkein tehokkaimmin keskustelu menetelmät tuntevan suunnittelijan kanssa. Varaa 30 minuutin tietoisku asiantuntijamme kanssa ja sparraa hetki ajatuksiasi tämänhetkiseen haasteeseesi tai mahdollisuuteesi liittyen.

Lue lisää suunnittelupalveluistamme ja ota yhteyttä!